Here's my number, so call me meybe?

   Me lasketaan rahoja Nordia-pankin edessä ja mietitään minne mentäis. Jatketaan perinnettä ja jutellaan kaikesta mukavasta. Kikatellaan kun kävellään monet kerrat miesten ohi joilta ollaan pyydetty jotain, kun juopuneet miehet huutelee meille pervouksia ja kun randomit miehet ottaa meistä kuvia. Miksi meille käy aina jotain hassun outoa kun me ollaan  likkeellä? tai miksei me ylipäätään vietetä enempää aikaa yhdessä.Oon menestyny mun harrastuksessa, nauranu ihmisille, hyvässä ja pahassa, avautunu sulle, mokaillu ja nukkunu liian vähän. Oon kans leiponu tällä viikolla paljon ja ollu keinu- sekä puupersistä noiden mukavien ihmisten kanssa. Oon täynnä mustelmia ja puhki palaneita kohtia, vuodan verta ja mua sattuu joka paikkaan. 

Jos etsit kadonnutta aikaa, jotain josta jouduit luopumaan
liian usein huomaat, ei se totta ollutkaan
ja joku tuskin tietää mitä etsii, vailla määränpäätä harhailee
monen vuoden jälkeen ystävälleen kirjoittaa
ne sanat jotka sanomatta jäivät, sanat joita ei kai ollutkaan
sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan

    Oon yrittäny lukea, kirjoittaa ja maalata, oon joutunu sisäistämään asioita ennen ku oon pystyny hymyilee aidosti kaikkialla, hymyilly illalla ja toivottanu pehmoleluilleni hyvää yötä. Oon tehny myös paljon asioita jotka saa mut itseni iloseks, joista itse pidän ja jotka tekee minusta minut, ilman että kukaan kenen kanssa näitä olen tehnyt, on ollut liian aikuinen näitä tekemään. Musta tuntuu jotenki vapaalta, en oo enää kovin surullinen, tietty välillä mutten jatkuvasti.

                                                                        Nostalgia


         

           
                  




                Mietin sua ja hymyilen sekä tunnen perhosia vatsan pohjassa.
                                        Ei edes tunneta, mitä tämä on?